Kirjoittaminen on jäänyt viime aikoina, niin kuin, moni muukin asia elämässäni. Olen voinut psyykkisesti aika heikosti. Ahdistus ja pakkoajatukset ovat olleet tiukassa. Olen ollut pettynyt itseeni ja elämääni. Mitä järkeä tässä koko elämässä on kun tämä on päivästä toiseen selviytymistä.  Olen menettämässä toivoa parempaan tulevaisuuteen. Siinä vaiheessa kun toivo katoaa, niin elämä menettää merkityksensä ja millään ei ole mitään väliä.

Viimeiset terapia käynnit ovat hieman parantaneet olotilaani ja olen saanut ainakin uutta näkökulmaa miten minun tulisi suhtautua itseeni. Itsetuhoiset ajatukset ovat yhteydessä ahdistaviin pakkoajatuksiin ja siihen että vihaan ruumistani niin paljon että haluan tuhota sen. Tämän asian käsittely oli tärkeää ja pystyin näkemään kuinka armottomasti suhtaudun itseeni. Itsemyötätuntoa olen pyrkinyt harjoittelemaan. Välillä onnistun siinä mutta joskus tulee epätoivo että miten pystyn hyväksymään itseni tällaisena kuin olen. 

Suoritin tässä kuussa Suomen mindfulness-instituutin itsemyötätunnon taito -verkkokurssin. Kurssi oli hyödyllinen ja auttoi minut hyvään alkuun tämän asian parissa. Oli mielenkiintoista saada tutkimus tietoa miten itsemyötätunto vaikuttaa meihin. Tämä käynnistää meidän hoivausjärjestelmän ja alkaa erittää oksitosiinia, joka rauhoittaa ja rentouttaa. Tutkimusten mukaan itsemyötätunto vähentää ahdistusta, masennusta, stressiä, perfektionismia, kehohäpeää ja epäonnistumisen pelkoa. Itsemyötätunto lisää tyytyväisyyttä elämään, onnellisuutta, itsevarmuutta, uteliaisuutta, luovuutta ja kiitollisuutta. Itse kritiikki sen sijaan käynnistää meissä taistele pakene reaktion.

Olen kiinnittänyt arjessani huomiota kuormittaviin tekijöihin. Olen tietoinen siitä että vietän päivisin paljon aikaa netissä ja some palveluissa. Katsoessani puhelimeni ruutuaikaa, hätkähdin siihen kuinka monta tuntia siellä päivittäin siellä kuluu. Toiminta on ollut hyvin pakonomaista ja pakottava tarve seurata päivän uutisia ja some päivityksiä. Nyt olen laittanut älylaitteiden käytön minimiin ja katsonut vain tarvittavat asiat. Se on yllättänyt minut kuinka paljon aikaa on vapautunut muihin asioihin. Olen tolkuttanut itselleni että minun ei tarvitse olla perillä kaikista asioista ja voin tehdä asioita mitä oikeasti haluan.

Elämä on tuntunut nyt vaikealta mutta elämä jatkuu. Myötätuntotuokio harjoitus, jossa puhutaan kivusta on, helpottanut hieman oloani. Siinä painotetaan että, kaikki ihmiset kamppailevat jonkun asian kanssa ja se yhdistää meitä. Kärsimys kuuluu elämään, eikä kukaan voi välttyä siltä. Toivottavasti kevät toisi jotakin valon pilkahdusta elämään. Niin omaan jaksamiseen, kuin korona epidemiaan. Mukavaa kevättä kaikille kaikesta huolimatta!

avainkuva.jpg