Tapasin viime viikolla mindfulness ohjaajaksi kouluttautuneen terapeutin. Hän esitteli minulle myötätuntoterapian tunteidensäätelyjärjestelmän kolmesta osa-alueesta. Tämä koostuu innostuksesta, uhasta ja turvasta. Haluan kasvattaa turvan tunnetta itsessäni. Uhka on pelottavan tuttu, joka on aiheuttanut paljon kärsimystä. Innostusta pidän positiivisena asiana, joka on voima joka tuo uskoa elämään. Tietenkin jos äärimmäisyyksiin mennään tämä voi johtaa erilaisiin riippuvuuksiin.

Olen säännöllisesti päivittäin tehnyt mindfulness harjoituksia. Olen pikku hiljaa ruvennut näkemään itsessäni positiivisia vaikutuksia. Olen ajoittain saavuttanut jonkinlaista mielenrauhaa. Ahdistavat ja raskaat olotilat ovat helpottaneet ja olo on kevyempi. Olen löytämässä rennomman tavan suhtautua itseeni ja elämään. Tällä tuntuu olevan suora vaikutus pakko-oireenhäiriööni ja tämä on tärkeä asia toipumisessani. "kukaan ei kykene täydellisyyteen, eikä niin ole tarkoitettukaan. Niin kuin koko maailma on, niin me kaikki ihmiset olemme epätäydellisiä kaikessa kauneudessamme. Anna myötätuntoisen ja hyväksyvän ajatuksen kasvaa. Anna anteeksi virheitäsi ja epätäydellisyyttäsi. Uskalla olla oma itsesi. Uskalla olla sinä."

Olen kuunnellut lähiaikoina useamman äänikirjan, joista muutama teos on jäänyt mieleeni. Elämä oli laiffii on kattava ja koskettava teos mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä, jonka traagista sielunmaisemaa vain harvat ymmärsivät. Kirjassa käsitellään Matin monia puolia ja tuodaan raadollisesti esille mitä julkisuus hänelle aiheutti. Matti ehti elämänsä aikana nähdä mitä elämä oli menestyvänä urheilijana, alkoholistina, väkivaltarikollisena, kohujulkkiksena ja laulajana. Siellä missä hän oli, aina tapahtui. Kirjassa myös avataan Matin rikkinäisyyttä ja ADHD:tä. Tästä kaikesta jäi surulliset fiilikset ja rankan elämän eläneestä rauhottomattomasta sielusta.

Utelias mieli: Claes Anderssonin elämä on elävä, rehellinen ja suora elämänkerta radikaalista monilahjakkuudesta. Hän kerkesi elämänsä aikana olla runoilija, kirjailija, muusikko, jalkapalloilija, psykiatri ja kansanedustaja. Kirjassa kerrotaan Anderssonin elämän varjoista, peliriippuvuudesta, uskottomuudesta ja itsemurha aikeista. Teoksesta jäi inhimillinen ja eletynelämän fiilikset. Vaikka Claes oli menestynyt elämässään ei missään vaiheessa jäänyt vaikutelmaa, että hänellä olisi noussut menestys päähän. 

Isän varjo on koskettava kuvaus isän ja pojan ristiriitaisesta suhteesta ja elämänmyönteisyyden löytämisestä. Kirja on tositarina häpeästä, pettymyksistä ja itsensä riuhtomista syvälle juurtuneista asenteista. Toimittaja Kimmo Oksanen kertoo, että on kirjoittanut tämän kirjan lapsuudestaan, jotta ymmärtäisi paremmin itseään ja tunteitaan. Tämä teos tuli niin lähelle itseäni että sen kuuntelu oli ajoittain vaikeaa ja tuskallista. Pystyin samaistumaan tähän voimakkaasti ja vaikka aihe oli, vaikea sain tästä paljon. Oman isäsuhteen voi tiivistää samaan lauseeseen joka mainitaan kirjassa. "vaikka en hyväksy isä, ymmärrän sinua."

Psykoterapiani jatkuu tällä viikolla terapeutin loman jälkeen. Kolmen viikon tauko on tuntunut pitkältä ja odotan terapian jatkumista. Näin vuoden alussa olen laittanut terveysasioitani kuntoon. Kävin optikolla näön tarkastuksessa ja tilasin ajan hammaslääkärille. Pakko-oireisuuteni näkyy terveysasioissa siinä että pelkään aina pahinta ja olin jossakin vaiheessa varma että sokeudun ja menetän hampaani. Näissä tilanteissa minun on vaikea rauhoitella itseäni.